Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä, osteopaatti

Tänään pönellä oli sitten vielä se osteopaatti. Liikkeiden perusteella takaa kireä koira, ja heti tunnusteltuaan koiraa sanoi, että tuntee että on ollut ongelmaa, mutta hieronta on auttanut siihen. Sitten mentiin itse asiaan: ristiluu törkän pois paikoiltaan (vinossa), SI-nivel jumissa, kaulassa jumia, kallossa jumia. Tai siis ne kalvot aivojen ja koko selkäytimen matkalla oli aivan totaalisen jumissa. Koiralla on ennenkin ollut kallossa vastaavaa ongelmaa, ja osteopaatti oli nyt sitä mieltä, että sillä tuntuu olevan taipumus sellaiseen. Se voi olla seurausta esim. pentuaikana sattuneesta onnettomuudesta, jos koira on törmännyt/lyönyt päänsä johonkin. En nyt äkkiä muistanut mitään erityistä, mutta onhan niitä varmasti sattunut ja sattuu edelleen. Mudilla kun ei ole mikään säästeliäs ja seesteinen elämäntapa noin niinkuin millään akselilla. Aiemmin osteopaatti on sanonut, että riittää että käy tarvittaessa, nyt hän suositteli ennaltaehkäisyyn käyntiä ainakin 2-3 kertaa vuodessa. Näin myös ehdottomasti teemme. Pari päivää pitää vielä elää rauhassa, että koira ehtii toipua käsittelystä, sitten hän lupasi, että voimme palata normaaliin elämään ja koira on kuten ennenkin <3 Hieronnassa kannattaisi käydä lähiaikoina vielä toisen kerran, nyt kun nikamat on paikoillaan, ja näin teemme. Hitto mikä määrä murehtimista ja kuolemanpelkoa aivan "turhaan"! Olkoon tämä siis muistutus kaikille, huoltakaa niitä koiria säännöllisesti, ja jos jotain tämän kaltaista outoa oiretta ilmenee, osteopaatti on aivan ihmeidentekijä.

PS. Osteopaatti oli sitä mieltä, että vasemman etutassun patin poistolla ei ole mitään tekemistä näiden ongelmien kanssa. Koiralla on ennenkin ollut sekä kallossa että SI-nivelessä ongelmia. Voi se toki vaikuttaa asiaan, mutta tuskin pelkästään aiheuttanut. Ja väliäkö tuolla edes.