Holskujen hakuleiri

Pakkasin.

Tämän vuoden holskujen haku- ja peltojälkileiri pidettiin Hollolassa Upilan leirikeskuksessa. Majoitus oli ok, rantasauna hiekkarantoineen varsin jees ja ruoka ihan sairaan hyvää ja sitä oli riittävästi. Maastot sen sijaan oli aivan ala-arvoiset, peltoa oli ihan tosi pieni läntti ja hakuryhmistä toisella oli joku puska missä ne treenasi koko leirin vain ilmaisua, ja meillä toisilla hakkuuaukio. Pelkäsin että siellä tulee ruumiita, mutta kaikki jäi kyllä henkiin, vaikka verinaarmuja saatiin ainakin yhteen akkaan ja yhteen koiraan. Lääniä oli kyllä sikäli reilusti, että alue oli liki 100m syvä molempiin suuntiin. Koutsina meillä Petteri Hotinen, jolla tällä hetkellä hakukoirana nuori mali.

Eka kierros valmiilla oli aivan liian vaikea. En koskaan ikinä milloinkaan treenaa tuollaisessa paikassa, ja koira oli aika hämillään. Ykkönen äänellä ok, kakkonen valmiina, lähti vinoon ja korjauksesta hieman pahastui mutta meni ja löysi kuitenkin. Kolmoselle ei sitten irronnut kunnolla lainkaan ja sain lähettää useamman kerran, mistä veti korvat linttaan. Kouluttaja pe-illan palaverissä tuhahti mun esittelyn "koira masentuu helposti" -kohdalle, että ei koirat masennu, mutta nyt tämän nähtyään totesi, että ehkä tämä nimenomainen koira sitten masentuukin. Sama virsi kuin ennenkin, eli ei saa itse yhtään hermostua tai mennä mukaan, vaan lähetetään ystävällisesti aina uudestaan siitä mihin edellisellä yrityksellä jäi. Vaikka pitäisi lopulta liki ajaa ukolle asti. Ykkösellä oli ilmaisu, ja se oli kaikin puolin ok. Oltiin samaa mieltä siitä, että osaavaa koiraa on turhaa juoksuttaa rullan kanssa edestakaisin varsinkaan jos on kuuma sää, ja pääasiassa on ihan ok käyttää suorapalkkaa.

Toinen kierros kunnon hetsausta. Kouluttajan mielestä osaavaakin koiraa treenataan pitkälle hetsitreeneillä ja mahdollisimman korkeassa vietissä. Hänen viimeisin kisakoiransa esim. on rakennettu pitkälti pelkillä viuhkoilla. Mä olen tehnyt liian tylsää valmista treeniä, ja nyt sitten lauantain toka ja sunnuntain ainoa kierros olikin sellaista sirkusta että tattikin saatiin haukkumaan (!) keskilinjalla. Peräänjuoksuja, viuhkoja, pakenevia. Koiraa on hänen mielestään turha hakea, ohjaaja menee vin näytölle, suorapalkalta koira voi tulla itse kun haluaa. Meillä oli aiemmin tällainen aika, mutta tuntui, että juokseminen jäi päälle ja koira saattoi jo kesken palkkauksen lähteä takaisin mun luo / odottamaan lähetystä seuraavalle ukolle. En oikein tykännyt siitä, ja nyt meillä on ollut leirin jälkeen kotona yksi treeni jonka tein tälleen samalla lailla. No oli sillä kivaa, haukkumisen sijaan se kyllä "vain" vinkui keskilinjalla, mutta ukoilla ollutta kissanruokaa ei ollut jäänyt nuolemaan purkista lainkaan vaan häipyi, ja keskilinjalla ei multa syönyt nappuloita vaan väisti ja oli lähdössä metsään seuraavalle. Pöyristyttävää ettei se syönyt, sellaista ei todellakaan ole koskaan tapahtunut :D Ehkä nyt siis haetaan tasapainoa vireen ja kuitenkin jonkinlaisen rauhan välillä, musta toi ei ole tavoiteltavaa, että koira oma-alotteisesti jättää palkkauksenkin vähän kesken.

(c) Aino Luosa 23.8. JKL

Tottista en tehnyt leirillä lainkaan, vaikka mahis oli. Meiltä puuttuu täysin se kupla ja yhteinen hyvä fiilis, ja haussa ähkyyn syötetty koira on illalla autossa sellainen raukean tyytyväinen, niin se ei taatusti ole läheskään parhaimmillaan siksikään. Se olisi kaikin tavoin vain paska treeni ja sellaisia en näe järkeä tolle koiralle kerätä, vaikka olisi pitänyt operantteja tyylejä kuulemma esitellä. 

Tottista ei ole tehty lainkaan, muussa elämässä on ollut niin kiireisiä viikkoja, että ei olla kentällä käyty lainkaan. Rallykokeeseen ollaan menossa ja opetin tatille kotona avoimen luokan kiepin ja sivulla seisomaan nousun, ja niitä on lenkin ohessa vähän treenailtu. Yksi ilta treenasin ensin töppösen kanssa ja sitten otin Sienen, ja koin sen kanssa sellaisen flow'n seuraamisessa etten varmaan ikinä ennen ole. Se seurasi silleen suu auki ihan liekeissä, mistä moni ei kai tykkää kun silloin koira alkaa olla jo yli. Meillä ei sellaista pelkoa ole, se tuntui vaan niin hyvältä! Sitten se kyllä purikin mua palkatessani keskisormeen just johonkin hermoon niin että oli pakko lopettaa ja sormi tykytti loppuillan...

(c) Aino Luosa leiri 2015