Näytöllä kuuluu mennä maahan ja sitten saa keksiä. Tai joskus otetaan sivulle, jonka jälkeen saa palata ukon luo keksille, tai joskusjoskus tosiharvoin ei saa keksiä lainkaan. T: Siäni
Mutta kun eeeeh... ehkä koko hommaa ei alun perinkään oltu opetettu kovin huolella, siis sitä kestoa maassa olemiseen. Koira sai pitkään, siis ainakin ekan vuoden siitä kun ilmaisua alettiin ylipäänsä tehdä, juosta näytölle liina perässään ja se palkattiin heti kun se saapui ja meni itsenäisesti maahan, riippumatta siitä missä kohtaa minä puuskutan tulemaan (näytölle nyt olen sentään aina mennyt kuitenkin mukaan! Kaikkia muita "pikku" virheitä onkin sitten senkin edestä tehty). Sitten joskus vähän hallintaan ottoja, joita ei voinut paljoa tehdä, koska alkoi nopeasti ennakoida. Liina kireällä vetämiseen se on oppinut kunnolla vasta tänä kesänä.
Mutta kun eeeeh... ehkä koko hommaa ei alun perinkään oltu opetettu kovin huolella, siis sitä kestoa maassa olemiseen. Koira sai pitkään, siis ainakin ekan vuoden siitä kun ilmaisua alettiin ylipäänsä tehdä, juosta näytölle liina perässään ja se palkattiin heti kun se saapui ja meni itsenäisesti maahan, riippumatta siitä missä kohtaa minä puuskutan tulemaan (näytölle nyt olen sentään aina mennyt kuitenkin mukaan! Kaikkia muita "pikku" virheitä onkin sitten senkin edestä tehty). Sitten joskus vähän hallintaan ottoja, joita ei voinut paljoa tehdä, koska alkoi nopeasti ennakoida. Liina kireällä vetämiseen se on oppinut kunnolla vasta tänä kesänä.
Mutta maassa olossa ei ole kestoa. Epämääräisten yritysten jälkeen keston sijaan meillä on nyt härväämistä, ukolle haukkumista, rullaan uudelleen tarttumista ja mulle tuomista, mun luo (hallintaan) muuten vaan pyytämättä tulemista. Pahimmillaan koira ei edes mene enää maahan, vaan hyppii ukon päällä (ja sitten kun se hyppii tasajalkaa niin että kaikilla neljällä jalalla oikein tällää jonkun mahalle, niin se näyttää niin koomiselle että yritä siinä nyt sitten puuttua siihen :D)
Tänään palasimme alkeisiin. Paikallaoloa ukon edessä niin että mä seison lähellä. Kuka tekee mitäkin ja mitä sitten jos koira tekee jotain ei-toivottua on vielä vähän hakusessa, mutta eiköhän tämä tästä lähde! Ja musta on jotenkin kauhean hauskaa päästä kouluttamaan juuri tätä koiraa juuri tässä asiassa :)
Mitä väliä, ajattelee varmaan moni. Kunhan koira vie ukolle niin odottakoon sitten missä asennossa tahansa. Mun mielestä sillä on paljonkin väliä. Näytöllä oloa ei ole kovin tarkasti määritelty säännöissä, koiran tulee vain osoittaa maalihenkilön sijainti tarkasti, mutta sitten esim. maalimiehen koskeminen on virhe. Siinä välissä on paljon abstraktia aluetta ja on vaikeaa määritellä, milloin koira vielä tekee hyväksyttävästi (palkataan) ja milloin enää ei (ei palkata, tai jopa torutaan). Maahan meno ja maassa paikoillaan ja hiljaa odottaminen on hyvin yksikäsitteinen ja selkeä sekä koiralle, että maalimiehille.
Kuva jossa osasin mennä hienosti maahan (c) Veera.
Myylle (vilkas tervu siis) näytöllä olo opetettiin niin, että alussa maalimies ohjasi/pyysi koiran maahan. Syötteli rauhassa palkkaa aina siihen asti kunnes tuli paikalle koiran ollessa koko ajan maassa. Vapautuksen/leikin kanssa ei ole kiire. Pikku hiljaa viivettä lisättiin niin, että maalimies kehui maassaolosta, mutta palkkaa ei tullut heti. Tätä vaihetta jatkettiin siihen asti, että maalimies palkkasi koiran vasta kun tulin paikalle koiran ollessa koko ajan maassa. Maalimiehen tehtävä on huolehtia, että koira pysyy maassa, on rauhallinen ja hyvässä mielentilassa aina siihen asti kunnes koiran ohjaaja tulee paikalle. Myylle saatiin näin tosi korrekti näytöllä olo, eikä ryysi tai härvellä maalimiehellä yhtään.
VastaaPoista