keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Möllitokot

Seuran mölleissä. Liikkuroin nakki- ja alokasluokan ja sen jälkeen alkoi heti avo, mihin Sieni oli ilmoitettu. Töppönen piti alun perin viedä kanssa, mutta ei ollut yhtään fiilistä (miksi vein sitten Sienen?). Ei siis hyvä, en pysty keskittymään sekä talkoisiin että koiraan. Avossa oli vain kolme koiraa, me vikana. Palkkasin kehässä jokaisen liikkeen jälkeen.

Paikallamakuukehään mennessä koira tuntui tosi kivalta, hyvin joskin hieman vinoon maahan, oli kerran hieman muljauttanut toista lonkkaa parempaan asentoon, hyvin ylös. 10

Ennen omaa vuoroa autoon ekan koirakon ajaksi. Sen jälkeen hain koiran, noutokapulan ja palkkapurkin ja tutkailin listaani mitä mun pitikään tehdä... ei hyvä tämäkään, olis vaan kannattanut tehdä joko normaalit liikkeet tai sitten jättää osa kokonaan välistä. Nyt mulla oli niin outo plääni että keskityin enemmän stressaamaan sitä. Jotenkin olin siis ihan levälläni itse, koira haisteli ja kaiveli mutaista maata ja välillä tokaisin sille että älä viitsi. Miksi en laittanut sitä käy siihen -makoilemaan? Ajattelin että sen on kurjaa maata märässä maassa, mutta ei siitä se mun huomauttelukaan varmaan kivaa ollut. Menin kehäänkin jotenkin ihan blaa blaa -mielellä, ei niin, vaan selkeä koira hallinnassa lähestyminen aloituspaikalle!

Seuraaminen alko suoralla, käännös oikeaan, liike seis, ja edellistä katsoessa päätin että teen siihen asti (vasemmalle käännös ja täykkäri on kesken, enkä tee niitä liikkeen ohessa edelleenkään, en varsinkaan kokeenomaisesti, eihän siitä ole mitään hyötyä). Tuntui ihan kivalta, käännös vähän väljä mutta ei lässähtänyt siitä yhtään, jee! Treeni on siis pikku hiljaa purrut. 0

Liikkeestä maahan tein normaalisti, en kyllä ole palannut koiran taakse jäävissä pitkään ikuisuuteen, mutta siellähän pönötti. 10

Luoksetulon ilmoitin tekeväni läpijuoksuna, halusin vain testata eteentulon sanaa. Se ei ole koskaan tehnyt pitkällä matkalla käskytettynä eteentuloa, vaan aikoinaan aina suoraan sivulle, ja niin arvelin nytkin käyvän. Lähti kovaa, vauhti muistaakseni ihan riittävä loppuun asti ja se tuli eteen! Joskin kyllä aikamoisen oikeaan jalkaani eikä keskelle minua. Siitä ihan ok sivulle. 5

Liikkeestä seisomisen ilmoitin tekeväni istumisena. Käskytystä ei ole tehty aikoihin ja se on ollut vaikeaa, ja niin alkoi tuntua nytkin, koira meni jotenkin vähän stressaantuneeksi. Ja meni käskystäni maahan ja näytti siellä just tasan siltä, että tiesi että väärin teki. 0

Noudon tein hyppynoutona, pyysin korkeamman esteen, taisi olla 6 lautaa (65cm tai 70m?). Jos nyt niitä iloja yritän repiä, niin toi eteen, joskin tosi vinossa perusasennon puoleen ja väljäkin se oli. 9

Hyppyä en aikonut tehdä lainkaan, mutta tuomari sanoi että antaa siitä sitten nollan, niin päätinpäs kerätä pisteitä kuitenkin. Kaukot tuli kuitenkin väliin, niitäkään ei ole kokonaisuutena saati käskytettynä tehty ties miten pitkään aikaan, mutta kivat täydet ja omaan temperamenttiinsa nähden reippaat asennot teki. 10

Hyppy sitten vielä kun nyt meinattiin. Istua siellä kai piti, koira näytti hypätessään ihan siltä että miksiköhän olen hyppäämässä kun ei täällä ole mitään kapulaa. Istui hieman hämillään, kutsuin takaisin "sivu"-käskyllä minkä kuunteli kanssa tosi hienosti eikä tullut eteen. Eilen tein eteen-sivulle-erottelua eikä se erotellut yhtään mitään. 10

Kokonaisvaikutus 10, mun mielestä tää oli ehkä seiska verrattuna siihen, mitä meillä nykyään normaalisti on. Ja koska kolme parasta palkittiin, mekin saatiin M&M kassi jossa oli pehmolelu ja joku pieni ruokapussukka. En vaan ole lainkaan tyytyväinen.. no, se tsemppasi tosi kivasti, mutta ne jutut mitä niin paljon on treenattu. Liikkeestä istuminen ja eteentulon tekninen osaaminen, voi #2/!. Jotenkin on nyt taas sellainen olo, että en vaan jaksa. Meideän isoin ongelma on varmaan edelleen se, että minä olen niin impulsiivinen. Mutta kun oikeasti, kuinka helvetin pitkään niitä pitää hieroa ja nyt alkaa olla keinot vähissä koko eteentulon kanssa! Minkä perkeleen takia se joskus fiksoitui oikeaan jalkaani ja miten saan sen nyt irti siitä? Siinä vaiheessa kun ohjaaja alkaa tuntea turhaumassaan halua ravistaa koiraa, pitäisi todellakin lopettaa. Ehkä mä nyt sitten kuitenkin unohdan ne kokeet koska en halua mennä tollaistakaan sinne esittämään. Ehkä mä en vaan osaa. Koira täyttää juuri neljä eikä se osaa vieläkään alokasluokan tottista, niin kyllähän jossain on joku iso vika oltava. Ja miksi et voinut istua? Miten sekin voi olla niin vaikeeta? Mikä ihme sitä alkaa ahdistaa ja sitten pitää lintassa läjähtää maahan?

5 kommenttia:

  1. Ihan näin omana ajatuksena, mua ahdistaisi älyttömästi jo tuollainen ohjaaja joka ajattelee koirastaan tuollaisia... Taskupeili voisi joskus olla mukana. Kyllä sillä koiranlla varmasti on syynsä reagoida miten se reagoi, ohjaajan homma on sitten etsiä se syy ja korjata se/miettiä onko se edes korjattavissa. Koiristakaan kun ei aina ole kaikkeen. Tai voisi olla toisella ohjaajalla, aina se koira ja ohjaajakaan ei vaan kohtaa vaikka mitä yrittäisi.

    Ja joskus jostakin kriteeristä kannattaa luopua yhteisen hyvän nimissä. Mä henk.kohtasesti otan kokeisiin ennemmin mukaan hyvällä tunnetilalla varustetun, teknillisesti ei-niin-täydellisen koiran kuin toisinpäin. Jos mun koira vähän pomputtaa seuraamisessa niin pomputtakoot, ennemmin se kuin että laskisin sen viretilaa ettei pompottaisi.

    VastaaPoista
  2. Joo, tiedän että olen hyvin raskasta seuraa sekä ihmisille että koirille.

    Tiedän myös, että se teki eteentulot niin kuin sen mielestä "tänne!" tällä hetkellä tarkoittaa. Sillä on maanantaina hieronta, olen varma että on jumissakin. Se yritti ja lopputulos oli sen tämän hetkisen osaamisen ja fyysisen tilanteen ja kaiken summa. Samoin se istuminen. Ennen kehää juttelin treenikaverin kanssa, että nyt se on varsin varma, mutta hidas, kun se tekee sen väärällä tekniikalla taaksepäin pyllähtäen, mutta en ole jaksanut opettaa uutta tekniikkaa. Joo, varma ja varma. Sille käskytys on iso häiriö, en ymmärrä miksi, mutta mun ymmärtämättömyys tai turhauma ei asiaa muuksi muuta. Se, että se istuu varsin suurella onnistumisprosentilla kun teen omaan tahtiin pk-tyyliin, ei ole sama asia kuin että se istuu tokotyyliin käskytetyssä suorituksessa. Vaikka mun tekisi mieli ravistaa enkä voi ymmärtää miten se voi olla muuten niin sosiaaliselle koiralle niin iso juttu, että joku siinä jotain puhuu taustalla. Kun vaan on. Sen kanssa on elettävä. Peiliin on katsottu paljon ja katsotaan jatkossakin, ja tämä kaikki avautuminen on siis ihan omaa turhaumaani. En mä ole koiralle vihainen, olen itseeni pettynyt.

    Olis kiva, jos tekniikka ja viretila olisi sellaiset säätimet niin kuin mun kiukaassa on teho ja aika. Siitä vaan kääntelisi kumpaakin mihin haluaa ja valitsisi mieleisen yhdistelmän...

    VastaaPoista
  3. Kyllä se istuminen vaan voi olla tosi vaikeaa :D Aika kauan mekin sitä hinkattiin ja Noelilla oli ihan sama ongelma. Yksin treenatessa onnistui, käskytettynä ei. Mutta kun sitä vaan teki monta kertaa viikossa käskytettynä, niin kyllä se istuminen sieltä löytyi, joskin on se edelleen epävarmempi kuin seiso ja maahan. Ja Noelilla on muuten se sama huono tekniikkakin kuin Sienellä. Aina voit kuitenkin lohduttautua sillä, ettei Sienen ahdistus varmaan ikinä yllä samalle tasolle Noelin kanssa, kun se sillä päälle sattuu :P

    VastaaPoista
  4. Muistelin mudin voittajaluokan kokeita (se sai kolme kakkostulosta ja neljännellä kerralla ykkösen) ja se oli kyllä just sellaista, että kotona se osasi istua ja ennen ja jälkeen koekehän se osasi istua, mutta kehässä se ei sitä tehnyt ennen kuin siinä vikassa kokeessa, missä muistaakseni annoin ihan törkeät avutkin. :D Se on vaan kumma juttu, mutta kaipa se johtuu siitä, että tokokoirat treenaa suhteessa eniten muita joista tulee vahvempia, plus että liikkeestä istuminen on tosi luonnoton liike eikä ne koskaan tee sellaista vapaana ollessaan, niin se vaan on vaikein.

    VastaaPoista
  5. Ja siis kun koira ei tee sitä, niin se ei vaan osaa. Siinä tilanteessa. Se on ihan sama mitä se kotona ja treeneissä on osannut, jos se ei koekehässä istu, se ei vain osaa vielä tarpeeksi hyvin. Sieni nyt ei varsinkaan ikinä edes esitä sellaista omaa kivaa "teen mitä haluun ja se saa sulle kelvata!" niinkun mudi, ja joka taas johtuu enemmän siitä, että vire karkaa ja koira alkaa säätää eikä enää yritäkään kuunnella. Sieni aina yrittää tehdä mitä sanotaan.

    VastaaPoista

Kommentit tulevat näkyviin hyväksymisen jälkeen! Jos tulevat, eli nimettömiä/yhteystiedottomia kommentteja ei julkaista. Sinä tiedät kuka minä olen ja minäkin haluan tietää kuka sinä olet, tai muuten me ei tällä kanavalla keskustella :)