keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Tuhma kuolalinko!

Alla maanantain tunnelmia - tuhmuusasteikko loppui kokonaan! o_O


Kerkesinkin ihmetellä pari päivää miten tuo useasti naulattu kaapin takaseinä taas repsottaa ja nimenomaan oudosti sieltä keskeltä...!

Tiistain ohjatuissa tokoissa lyhyt paikkamakuu, ohjatun suuntia, ruudun paikkaa kosketusalustalla ja väliin pari ilman, sekä lopuksi itsekseen seuraamista. Sienen treenit oli suunniteltu niin, että pointtina on koiran aktiivisuus. Vain yksi kapula jätettiin maahan, koira leikitettiin (namilla) sellaiseen asemiin että kapula oli halutussa kulmassa halutulla puolella ja siitä sitten noutoon. Aika hidas oli, mutta tämä oli sille uutta ja se johtui selkeästi siitä. Ruutuun ihan ok vauhti, täysiähän se ei mene, eikä tule menemään, eikä se voi olla mikään tavoite. Yritystä oli sen verran että yhdellä lähetyksellä se hyppäsi aivan randomisti vähän sivussa olevan tuolin yli, wtf :D Pallopalkkaa tuli välissä ja se odotti vissiin ruokaa niin kovasti, että kuolasi ihan hurjana koko ajan. Pallo oli aivan limassa. Mutta hei, olisko se vähän tajunnut, että treenit on sen mahdollisuus syödä? Seuruuta tein muistaakseni 7 toistoa, askeleita 1-9 ja osan toistojen alkuun tai väliin paikalla käännöksiä. Kirjoitin valmiiksi käteeni mitä teen, että pysyy oikeasti satunnaisena. Ihmisethän yleensä kuvittelee tekevänsä satunnaisesti mutta valtaosa ei siihen pysty, vaan noudattaa jotain omaa kaavaa tai palkkaa aika samassa kohdassa. Minä en ainakaan pysty ilman että ne luvut lukee mulla ylhäällä. Sieni oli oikein kiva ja sai lopuksi sitten ruokansa :)

Törppönen <3 Sillä on huono ote, puutteita saalisvietin loppuosissa eli ei kanna eikä pidä saalista, se tikkaa ajoittain tahallaan käsille, nykyään ei irroita kunnolla ekalla käskyllä mutta se asenne <3 Se on kärsinyt osaamattoman ohjaajan virheistä, hyvin erilaisista ja vaihtuneista metodeista ja epäloogisesta ohjaamisesta, mutta koskaan ikinä milloinkaan se ei ole menettänyt sitä ihanaa asennetta ja yritteliäisyyttä:




Eilen tokojen lopuksi häiriötreeni. Sieni oli jo syönyt koko ruokansa joten en ottanut sitä, ja muutenkaan en halua sille nyt tällaisia missä sen tehtävä on olla passiivinen. Neljä koiraa riviin, jätettiin kuten paikkamakuussa, poistuttiin n. 10m päähän ja yksi kerrallaan nostaa koiran istumaan. Sitten yksi kerrallaan taas maahan, uudestaan istumaan, ja maahan. Helppoa? Eh, ei ollut. Siellä ne oli kaksi tokovaliota ja kaksi voittajaluokan koiraa kaikki aika tasaisen kuutamolla kuuroutuneina ja/tai omatoimiohjauksella :D Töppösellä oli kierrokset niin katossa että se tärisi välillä, tosin se kyllä johtui niistä kolmesta ihanasta nartusta... ja samasta syystä ei vissiin ollut ajatus ihan kaukoissa, soo soo :P Lopuksi vielä liikkuri kävi käskemässä ja houkuttelemassa koiria maahan tai nousemaan ja mudin olikin hyvin vaikea keskittyä istumiseen mihin olin sen jättänyt. Häiriötreenejä tarvitaan tälle kyllä ennen kesän kokeita! Osa meidän porukasta oli ollut Christan koulutuksessa toisen kennelpiirin nuorten koirien ringissä kuunteluoppilaina, ja siellä häiriötreeni oli saanut aivan uuden ulottuvuuden. Avustaja ei nätisti ja varovaisesti pyydä tai houkuttele istumaan jätettyjä koiria maahan, vaan menee napakasti luokse ja suurella auktoriteetilla käskee että nyt muuten maahan niinkun olis jo. Vasta kun koira oikeasti pitää ohjaajan käskemän asennon reagoimatta avustajaan, sen voidaan sanoa osaavan kyseisen käskyn. Jos luulitte että koiranne osaavat istua, älkää siis luulko enää.

Keskiviikkona päivällä hallilla. Piti kuvata Sinille video alokasluokan hypyn eri treenitavoista, ja ottaa samalla vähän hyppytekniikkaa Sienelle. Mulla on kyllä niin ihastuttavan hyvä muisti, kuvasin ne tekniikkatreenit ja unohdin varsinaisen asian eli hypyn alkeet kokonaan! :P Sieni on nyt tehnyt hyppytekniikkaa erikseen sekä menoa valmiille palkkakupille, että paluuta kapula suussa kutsuna, jossa kuppi on mun takana. Korkeus on ollut ylimmillään 9-9,5 lautaa. Se on tehnyt satunnaisesti myös ilman apuhyppyjä ja tekniikka on kestänyt ihan hyvänä. Nyt yhdistin harjoitukset, eli meno kapulalle ja paluu kapulan kanssa mun luokse. Kävi aivan kuten arvasin, koira meni hieman hämilleen ja hidastui. Tekniikka hajosi kanssa, varsinkin paluut oli rumia. Tein ensin yhden toiston pelkällä perussarjalla ja sitten kaksi niin, että lisäsin umpiesteen. Tokohypyssä oli ensin 3 lautaa, sitten 4 lautaa. Kehuin koiraa sen ottaessa kapulaa, jotta se tajusi lähteä palauttamaan. Videolla on neljäs toisto, missä olen jo hiljaa. Eiköhän se tuosta taas korjaannu, ja kuten monesti sanottu, tämä koira on edelleenkin sellainen, että se saa varmuutta toistojen ja varmuuden myötä. Valmiissa liikkeessä en aio antaa sille erikseen noutokäskyä, ja "hyppy" on mun mielessä enemmänkin lupa lähteä kuin varsinainen käsky. Ajatus on ketjuttaa tämä liike sille hyvin varmaksi, jotta se tietää jo lähtiessään, että palkka tulee kun se tulee kapulan kanssa takaisin. No niinhän kaikki noudot tehdään valmiiksi, mutta mä näen tässä silti selvän eron siihen miten esim. Luksi on opetettu. Tämä on paljon huolellisemmin kasattu ja rakennettu eri osista.

Videon lopussa random pallon vingutusta. Koira piti palloa niin kauan kun purin treenin, kantoi sen autoon eikä antanut sielläkään pois. My prrrrrecious! (Mistä elokuvasta toi kommentti on? Se on joku sellainen vittuilukohtaus ellen ihan väärin muista. :D)

2 kommenttia:

elämäni mantelit kirjoitti...

Taru sormusten herrasta- leffassa että käsittääkseni myös kirjassa toi on Klonkun repla. Enemminkin kertoo sairaalloiseksi kehittyneestä tarpeesta ja riippuvuudesta, omistushalusta. Hyvin sopii siis kiiluvasilmäiseen pallojen vinguttamiseen :D

Hanna

laura kirjoitti...

Löysinkin jo jonkun ällön videon youtubesta ja tutulta kuulosti :D En vaan tiedä mistä mä olen sen bongannut kun mitkään fantasiajutut ei uppoa yhtään enkä ole TSH:ta lukenut tahi katsonut. Samapa tuo. :D