Vuosibloggaus

Tammikuu

Loistettiin mudin tokovalioitumisessa, ikävöitiin mudia joka oli Sienen juoksuja evakossa porukoilla, ja masisteltiin juoksumasentuneen Sienen treenien takia. Hakutreeneissä ekoja ilmaisuharkkoja.

Helmikuu

Blogin mukaan Sieni aksasi aika paljon, lisäksi hakutreenit (ilmaisu) pyöri tiuhaan. Tokon osalta juoksut ja valeraskaus aiheutti edelleen kauheaa ahdistusta. Töppönen kävi Leena Piiran kipuluennon inspiroimana perusteellisesti lääkärissä tutkittavana ja nikamapuutos huomattiin.

Maaliskuu

Alkukuusta käytiin Helsingissä Terhin hakuryhmässä hakemassa oppia mudille. Mudi valmistautui pk-kauteen ja olin hyvin toiveikas sen (tottiksen) suhteen, Sienenkin kanssa oli jo parempi fiilis. Kuun lopussa juuri ennen pääsiäistä Sieni kävi pelätyissä rtg-kuvissa ja paskat lonkat paljastui.

Huhtikuu

Hirveä lonkkamasennus, mutta oli niin monta ennakkoon maksettua tapahtumaa, että ei me vaan kotona sitten märehdittykään vaikka siltä tuntui. IFR-tuen tottissemma Jyväskylässä, Sieni teki seuruuta ja laitettiin seuraamaan, sain aimo annoksen potkua sieltä. Käytiin MH-kuvauksessa, missä ei tullut ylläreitä. Loppukuusta Sari Kärnän jälkikurssilla tuli oivallus mudin ohjaamiseen ja tarkkuutta tuli rutkasti lisää. Olin todella luottavainen kevään kokeiden suhteen ja menossa sm-kisoihin.

Toukokuu

Repoveden vaellus alkukuusta. Holskujen hakuleiri oli itse järkätty pienelle porukalle, Sieni täytti leirillä 2v. Muutettiin kesätyön perässä mökille ja koirille koitti sitä myötä varsinainen vapaus. Mudin kanssa epäonnistuminen jälkikokeessa. Olin laittamassa pillit pussiin.

Kesäkuu

Lonkkalausunto tuli kauhean säädön jälkeen vasta nyt. Sijoitussopimus purettiin. Odotin Sienelle juoksuja ja olin varma, ettei päästä siksi tokokokeeseen, joten ei paljoa treenattukaan. Päästiin sitten kuitenkin ja koira teki hienon avo-tuloksen. Sterilointi oli tarkoitus tehdä näiden juuri käsillä olevien juoksujen jälkeen. Hakuryhmän kanssa käytiin pari kertaa raunioilla, noin muuten lähinnä uitiin ja lojuttiin mökillä tekemättä mitään järkevää.

Heinäkuu

Toinen avo-tokokoe oman uuden hallin kentällä, niukille meni koska oltiin treenattu vielä vähemmän kuin edelliseen. Koiraa ahdisti liikkuri ihan kauheasti. Ryhmänäyttelyssä toinen SERT ja ROP. Janita asui kuukauden mun kämpässä ja treenattiin paljon yhdessä, myös vepeä. Fysioterapiaa koirille ja henkistä terapiaa mudin ohjaajalle, mutta olin vielä silti sitä mieltä, että mudin koeura oli siinä.

Elokuu

Mudin 5v synttärit! Verijälkikokeiluja, rally-tokosta innostuminen, edelleen vepeä - ostettiin kumivenekin! Kuun alussa Azuricoyotes-leiri ja Suski Korrin tottiskoulutus. Suski sai mut vielä uskomaan itseeni ja mudiini. Sienen juoksut alkoi vasta nyt, ja vaihdettiin pahimpien päivien ajaksi mudi impilään ja Impi meille. Koska sterkka kannattaa tehdä juoksukierron puolivälissä, se menisi nyt sitten jonnekin marras-joulukuulle. Päätin katsoa menojemme mukaan koska olisi paras aika pitää se reilun kuukauden sairauslomatauko. Yksi tokokoe kun ainakin pitäisi keritä vielä käydä tän vuoden puolella.

Syyskuu

Kesätyön loppuminen ja mökkikauden päättyminen suretti. Innostuin esineruudusta ja jäljestä vielä suolla ja saatiin hyviä treenejä. Mejä-päivä Annen & Hannun pitämänä. Ekat rally-tokokisat jännittii hirveästi, ja niiden jälkeen usko mudin hallinnassa pysymiseen alkoi palautua. Sienenkin kanssa näyttää olleen jotenkin toiveikkaampi olo; liikkuriahdistuksen purkamista, paluu kesälaitumilta kimppatreeneihin ja virettä ylöspäin.

Lokakuu

Palasimme kaupunkiin ja koirat palasi kerrostalorytmiin ja narujen nokkaan paljon paremmin kuin osasin kuvitella. Hakutreenejä taas kesän tauon jälkeen. Mudin kanssa menin kuin meninkin piirinmestisjälkikokeeseen, vaikka aioin jänistää ihan viimeiseen saakka. Kannatti mennä. Voittamaan. Toiset rallytokokisat. Sienen toko tuntui paljon paremmalta, ilmoitin sen isänpäiväksi kokeeseen.

Marraskuu

Kolmannet rally-tokokisat -> RTK1 molemmille. Sienen isänpäivätokosta hyvävireinen, iloinen avo-ykkönen ja sen myötä TK2, mikä lämmitti mieltäni pitkään. Treeni oli selvästi purrut :) Seuraavana päivänä Sieni steriloitiin (rohkea oletus "kyllä se saa sen ykkösen kokeesta ja hyvillä mielin tauolle") ja peloistani huolimatta kaikki meni hyvin, joskin haava turposi sen verran että piti hakea antibiootit. Saikku tuntui silloin pitkältä, mutta loppujen lopuksi koira ei ollut moksiskaan ja vaikeampaa se varmasti minulle oli. Mudi tuurasi tokoryhmässä ja hakutreeneissä, tauko teki Sienelle tiiviin syksyn jälkeen ihan hyvää.

Joulukuu

Tokon voittajaluokan liikkeiden opiskelua. Suski Korri meillä kouluttamassa, Sieni alisuoritti ja mudin osalta aika normisettiä. Satunnaisia notkahduksia lukuun ottamatta pääasiassa minulla on ollut hyvin optimistinen mieli Sienen tokon kanssa. Syksyn mittaan on tehty paljon ajatustyötä siitä, että mikään tykki se ei ole, mutta ihan hyvä sellaisena kuin on. Koira on saanut paljon itseluottamusta. Hakutreeneissä kiintorullakokeiluja (osaa!) ja irtorullailmaisun vieminen metsään, kevään jälkeen pidettiin taukoa ja nyt se tuntuu oikeasti valmiilta. Mudin osalta taas mietin koko haun lopettamista. Rally-tokon avoimen luokan liikkeet on mudilla aika lailla mallillaan, mutta Sieni ei ole tehnyt niitä lainkaan, ja kisaan mieluummin molemmilla samoilla bensakuluilla. Odotamme varmaan lajin virallistumista toukokuussa ennen kisoissa starttaamista.