Mun vuoro!

Joko pliis!

Sieni vietti kuukauden hakutaukoa ja asiat meni sen aikana vaan huonompaan suuntaan. Suorat pistot ja eteenpäin kääntyminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa sekä erillisinä asioina että pohdintaa niiden keskinäisestä suhteesta. Kiintorullailmaisu kusi täysin kuukausi sitten, kun olin menossa kokeeseen ja löysäsin rullaa varmuuden vuoksi hieman. Koeohje sanoo, että koiran pitää saada rulla itse pois suusta, ja meillä se on ehkä aika tiukka. Ennen koetta sitten varmuuden vuoksi vähän löysäilin, joka johti siihen, että koiralla oli koko ajan jalka välissä. Rulla laukesi ja koira ilmaisi roikkuvalla rullalla, tai tuli ilman rullaa pistolta jossa tiesin olevan maalimiehen. Eikö koira ollut löytänyt? Oliko se yrittänyt ottaa rullan saamatta sitä lainkaan kalastettua suuhunsa? Oliko se ollut sillä mutta tippunut suusta matkalla? Aina ei ollut edes radiopuhelimia että olisi voinut kysyä ukolta oliko se nähnyt jotain tapahtumia. Rullan korjattuani laitoin koiran uudestaan "menes katsomaan oliko siellä joku" ja muutaman tällaisen jälkeen se ei halunnut enää mennä, koska oli jo käynyt (olisi pitänyt laittaa ensin toiselle puolelle ex tempore -tyhjälle ja sitten vähän eri kohdasta alkuperäiseen paikkaan). Pian se alkoi myös sotkea etsimistä (siis lauenneen rullan jälkeistä uutta rullan hakua) ja näyttöä ja pahimmillaan jäi rulla suussa maalimiehelle kuten mudi konsanaan. Lisäksi kaikki tämä toki söi sen itseluottamusta ja virettä.

No, tänään oli selvästi haastava sää, ekaa kertaa kunnon pakkanen eli -10. Hajut/kalibroitumatta jääneet nenät käyttäytyi tosi oudosti, koska ryhmämme kokeneimmalla koirallakin oli todella vaikeaa ja moni koira juoksi hyvin läheltä ukkoja saamatta hajua. Sienellä oli ääniavut, neljä pistoa, ja parille piti laittaa uudestaan kun ei ollut löytänyt ekalla. Ekalla irtorulla, en muista oliko ollut säätöä. Kakkonen kiintorullalla ok (ukko "esillä" kuusikossa), kolmosen luokse oli jäänyt hyppimään ja säätämään vailla aikomustakaan ottaa rullaa (ukko täysin pressun alla) ja lopulta ukon mielestä lähtenyt pois ilman rullaa. Keskilinjalle se kuitenkin tuli rullan kanssa, joten uskon, että oli ottanut rullan samalla kun kääntyi lähtemään ja ukko ei vain pressunsa raosta sitä nähnyt. Tämän jälkeen löysäsin rullaa vähän, nyt se oli tosi tiukalla ja ehkä koiran oli vaikea saada se? Nelosta varten odotin keskilinjalla kun sille annettiin lisäohjeita, piti olla suorapalkka mutta vaihdettiin kolmosen säädön takia ilmaisuksi ja käskettiin vähän rykäistä nätisti jos koira jää sinne hillumaan eikä meinaa ottaa rullaa. No ei sitten mitään ongelmaa, nopea otto ja häipyminen! Näytöt oli kaikissa ok, annoin mennä liinan kanssa kaksin ja kömmin omaa tahtia perään. Sieni ei siis ilmeisesti osaa ilmaista täysin piilossa olevia ukkoja kiintorullalla, vaan sillä on hirveä tarve tunkeutua pressun alle tai hyppiä päällä että se varmistaa että siellä on joku? Vai etsiikö se irtorullaa? Tiedämme mitä treenamme koko talven... mutta umpparit se kuitenkin ilmaisee tiettävästi paremmin, ongelma on nimenomaan vain täysin pressun alla olevilla joiden naamaa ei näy. Koira teki ihan kivaa työtä mutta ei se parhaassa vireessäkään ollut. Hiotaan talvi sitä ilmaisua ja kun löydetään hyvä asetus, ommellaan kiintorullan pannan ympärys ja rullan paikka kiinni ettei se vahingossakaan liiku. Kiintorullan kanssa se on aika säätöä, nyt ymmärrän miksi monilla on kaksi rullaa. Se joka on säädetty käyttäasentoon ja se joka on off-asennossa kaulassa kun tehdään irtorullilla tai suorapalkalla.

Lisäksi ne suorat pistot ja eteenpäin kääntyminen, voi huoh... No tänään tosiaan teki kolmosessa oleva koirakin ihan ihme kuvioitaan, joten ehkä en nyt heti ole varma, että Sienikin on täysin pilalla. Mutta kyllä ne vaan vaatii hitokseen ylläpitoa nekin. Jälki on paljon helpompi laji, siinä liikkuvien osien ja hajoavien yksityiskohtien määrä on aivan huomattavasti vähäisempi. ;P

Joko, ei vittu!

Töppönen sitten! Tänään oli eka kerta kun kokeiltiin uutta "1,5 koiran" systeemiä. Töppönen oli vika koira ja sille kanssa 4 pistoa. Alettiin opettaa sille nyt suoraa pistoa. Sillä kun tosiaan on oltava ilmaisu joka kerta, eikä se tule saamaan suorapalkkaa ikinä, niin vähän on kömpelöä mutta näillä mennään. Ekat ukot pyysin johonkin 10m päähän että näen piilolle ja voin auttaa koiraa rullan tuonnissa, toiset olin ajatellut viiteenkymppiin mutta pantiin ne vaan puoleenväliin.

Autosta otettaessa koiran mielestä monta tuntia oli mennyt aivan hukkaan jonkun tunareiden pääsemistä katsellessa ja sain kitapurjeet lepattaen ilmaista itseäni. Ei mitään työvermeitä tarvii pukea! Enkä istu! En odota että edellinen tulee pois radalta, ja ohjaajaa nyt ei ainakaan tarvita mukaan vaan voin mennä ihan yksinkin! Ja jotain kuvaako tässä muka vielä pitäisi ottaa! Istumiskäskyt oli aivan hepreaa eikä se kiljumiseltaan varmaan kuullutkaan mitään, ja lopulta se peräsuoli pitkällä karjaistu "ISTU NY JUMALAUTA!" on tuossa ilmeessä. :D Aina saa kärsiä ja hävetä toisten takia, mudit kyllä olisi jo menneet ja hoitaneet homman kotiin mutta kun ne muut turaa minkä kerkiää! Senkin itserakas sika <3

Kaikilla oli ääniavut ja kaksoisvalio oli oppinut hepreaa sitten parkkipaikan, eli osasi istua käskystä! Lähti vasta luvalla siis ja kuunteli äänet kuten pitää istuen, wohoo. Ykkösestä juoksi ohi jonnekin huitsin hittoon ja palasi ilman rullaa. Mäkään en ollut huomannut ukkoa. Koira oli käynyt siinä, ja tuijotellut ukkoa silmiin vailla aikomustakaan ottaa maassa olevaa irtorullaa. Ukko oli kuulemma juuri niiskattanut nenää kun koira oli tullut, ehkä se oli hämääntynyt siitä. :D Otettiin uusi ja autoin koiraa kun se oli oikeassa puskassa ("anna"), ja siitä se lähti sujumaan. Kakkosella anna-käsky kanssa, kolmosen ja nelosen handlasi itse. Ukot olikin sen verta kaukana etten kunnolla nähnyt niitä kahta viimeistä. Näytöille sai mennä liina perässään ja minä tulin kun ehdin. Maassa se ei nyt taas tänään sitten meinannut osata olla palkatessa ja joka ukko joutui sitä veivaamaan. Näyttää mahtuvan ohjelmistoon vain yksi asento kerrallaan.