Seuraa!

Tällä viikolla olen penkonut vanhaa töppösen blogia oikein ajatuksella etsien seuruujuttuja. Tiedän, että aika kultaa muistot ja että vertailen koiriani aivan epäreilusti toisiinsa kun toinen kolme vuotta vanhempi ja ihan hieman kokeneempi... mutta siitä mulla ei kyllä ollut aavistustakaan, kuinka hirvittävän epäreilu todellakin olen! Olin aivan kokonaan unohtanut millainen työ töppösenkin seuraamisliikkeen rakentamisessa on ollut ja nyt vanhaa blogia lueskeltuani ja videoita katseltuani silmäni aukesivat kunnolla. Töppönen oli pitkään tosi väljä, minkä olin unohtanut aivan kokonaan, ja senkin kanssa on tuskailtu sen täsmällisen paikan ja kivan ilmeen kanssa ihan huolella ja pitkään. Sen seuruu pari-kolmevuotiaana oli kaiken kaikkiaan aivan erilaista kuin mitä se on tänä päivänä, joten ihan suotta mä varmasti stressaan Sienenkään kanssa. :) Jonkun verran löytyi netistä vanhoja videoitakin, tässä esim. yksi missä yritettiin kaiketi vahvistaa oikeaa paikkaa vielä käännöksillä ja siirtymillä ja ujuttaa väliin ihan vähän pitempää pätkääkin. Muistaakseni tämä oli myös niitä aikoja, kun koira oli uudelleenopetettu menemään maahan (oppi pentuna väärin ja jäi riippuvaiseksi siitä että olen kyykyssä, ja koko liike opetettiin sille täysin uusiksi sen ollessa vajaa vuoden) ja se tarjosi sitä maahan pläjähdystä joka väliin myös perusasennosta, siksi kai liikun välillä tuolleen oudosti? :D Tai sitten olen vaan tyhmä. Tässä vertailuksi esim. yksi video mökin pihalta viime syksyltä, tässä kyllä treenataan rally-tokon saksalaista täykkäriä, mutta on toi seuruu ihan himpan eri näköistä ylipäänsä. Puhumattakaan siitä voimasta ja vietistä mitä se kokeessa esitti kaksivuotiaana tai viisivuotiaana.

Sienelle nyt vaan ennen BH-koetta paljon liikkeelle lähtöjä ja lyhyttä pätkää jotta varmuus kasvaa sitä kautta, ja palkkaa siitä yrittämisestä. Sieneltä on epäilemättä odotettu aivan liian täydellistä suorittamista kaikki nämä kolme vuotta ja sen täytyy olla hirvittävän epävarma tekemisistään. :(

Lisäksi mä nyt oikeasti lupaan yrittää itsekin olla hissuttelematta sen kanssa. Jo autolta otettaessa otan sen kuten mudin, kiellän sitä haistelemasta tai laahustamasta ja innostan hyppimään mua päin, läiskin sitä kylkiin ja juttelen oikeen napakasti että mennäänkö hommiin hä!

Tiistaina jätettiin Sienen tokot (ulkokentällä, mä olisin halunnut sinne viileään halliin!) väliin ohjaajan huonon helteensiedon takia. Myöhäisillan uintireissun jälkeen pk-kentällä, jätettiin kuppi autolle ja kouraisin siitä koiran nähden taskuuni osan ruuasta. Osa ongelmaa on varmasti juuri se, mitä mulle on jo aiemmin useaan kertaan sanottu, mutta mitä en ole kunnolla ymmärtänyt tai suostunut uskomaan: sillä on hirveän huono usko palkkaan. Kokeillaan nyt näkyvällä palkkakupilla mistä osa otetaan yhdessä taskuun ja loput saa viimeiseksi kupista. Tein ensin pari sivulle tuloa ja palkkasin kädestä kunnolla kehuen, sitten käännöksiä ja liikkeelle lähtöjä. Oli tosi kiva koira koko ajan ja lopussa vapautus sinne kupille, mihin me juostaan kilpaa ja jonka mä aina häviän. Nytkin se sitten kävi ahmimaan kuivaa nappulaa sellaiseen tahtiin että hetkeksi pullistui ja meinasi pulauttaa ne takaisin, silmät seisoi päässä ja koira oli kumartuneena ja ajattelin että niihinkö se nyt tukehtuu ja päättää päivänsä...

Keskiviikkona pk-seuran maastolajien tutustumiskurssilla töppönen pääsi näyttämään jäljestystä komeassa ukkossäässä. Omissa treeneissä olen tehnyt viime aikoina kummallekin vain janaa. Sienellä mennään jossain 5m pituudessa ja töppösen kanssa janoja on tehty 50m pituisina mutta niin, että en anna sille liinaa kuten kokeessa, vaan talutan sitä valjaista ihan jäljelle saakka. En puhu mitään, mutta estän sitä poukkoilemasta ja häröilemästä ja kyllähän sillä varmasti pieni paineen tuntu siinä on, kun höngin sen niskaan. Takajälkiongelmatkin on tyystin tiessään eli kun se keskittyy janaan, se nostaa myös jäljen hyvin varmasti oikeaan suuntaan. Kun se kaahaa janalla, se nostaa jäljen minne sattuu eikä käänny itse jos valitsi väärän. Se on sitten eri temppu miten se mahtaa kokeessa osata keskittyä kun saa taas piuhaa sen 10m...

Torstaina oli samaisen kurssin tottis- ja yhteenvetopäivä ja törppönen näytti alokasluokan tottiksen + voittajaluokan seisominen oli siellä välissä mukana. Ei ammuttu, kurssilaisten nuoret koirat oli autoissa. Alkuun siruntarkastus, oli ihan ok. Ilmoittautumisessa treeni on selkeästi purrut ja tuli kunnolla seuraten tuomarin eteen asti (jes!), mutta siinä kerkesi hieman imppailla parin (H & H) suuntaan. Tämä pitäisi nyt päättää saako se siinä vähän haistella vai pitääkö sen pitää kontaktia koko ajan. Luulen, että sen on helpompaa tehdä tottis kun se jossain vaiheessa saa luvan kanssa vähän nuuhkia mikä se toinen on koiriaan, mutta ehkä parkkiksella ennen kentälle menoa ja hallintaan ottoa olisi parempi paikka?

Tein koko homman kokeenomaisesti aloittaen (jätettiin palkka autolle jne), mutta yllätin koiran kesken suorituksen yhdellä namilla pysähtymällä ja palkkaamalla henkilöryhmää ennen. Oli ajatus palkata myös tasamaanoudon palautuksesta vauhdista, mutta se toi niin hyvällä laukalla niin annoin tuoda loppuun asti. Liikkeiden välissä se riehaantui hieman liikaa ja vapautteli itseään niin että paikoin pelkäsin vähän että se karkaa sinne etäpalkalle. Selkeästi erilaiset vapautukset ohjaajalla ja etänä olevalle palkalle olisi varmaan ihan poikaa mutta jos sitten sille seuraavalle oikeasti muistaisi opettaa. Uudet aloitusperusasennot olikin aika vinoja etäpalkkaa kohti, nämä treeniin! Jos ei tee kunnolla, joutuu suoraan jäähylle ja voi unohtaa koko palkan. Tasamaanoudon palautuksessa ennakoi sivulle siirtymisen juuri siinä 3s kohdilla (odotin 4-5s tarkoituksella), jolloin estin jalalla sitä tulemasta sivulle, käskin eteen ja tein sen uudestaan. Kehuin myös ylimääräisissä paikoissa pitkin poikin mutta muuten kokeenomaisesti. Aika vaisu se oli helteen takia mutta ihan kivan kokonaisuuden teki, se tuntui ehjältä ja mitään suurempaa kämmiä ei sattunut missään kohtaa. Olisi se yli 90p ollut.

Kurssin jälkeen Sienikin kävi ihan nopeasti kentällä. Etäpalkan jättö ja kouraan mukaan puolet siitä. Kehään meno, haukutusta, pieniä 3-8 askeleen siirtymiä, väleihin haukutusta, vähän käännöksiä. Kunnolla kehuja ja iloiset palkkaukset ja lopuksi kilpajuoksu kupille. Oli ihan kivaa työtä Sieneltä.